Landstinget Sörmlands logotyp

Undermeny

Ruotsin kansalliset vähemmistöt

Ruotsin viisi tunnustettua kansallista vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli.

Yhteistä vähemmistöryhmille on se, että ne ovat asuneet Ruotsissa kauan ja että kullakin ryhmällä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Ryhmillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen viiteryhmä ja halu säilyttää identiteettinsä.

Vähemmistöpolitiikan tavoitteena on kansallisten vähemmistöjen suojelu ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa vahvistaminen, sekä historiallisten vähemmistökielten tukeminen niiden säilyttämiseksi.

Kansallisten vähemmistöjen perussuoja tarkoittaa, että:

  • hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan.
  • valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan Ruotsissa.
  • erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä.
  • hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella mahdollisuuksien mukaan sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa.

Södermanland – suomen kielen hallintoalue

Södermanland on suomen kielen hallintoalue ja Oxelösund, Eskilstuna ja Trosa ovat suomen kielen hallintokuntia.
Se tarkoittaa, että ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomen kieltä niin suullisessa kuin kirjallisessa asioinnissa viranomaisten kanssa. Hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökieltä osaavaa henkilökuntaa. Kunnan on myös tarjottava lasten- ja vanhustenhuoltoa vähemmistökielillä.

Lisätietoa hallintoalueista löytyy täältä: